"Oui" au mariage pour tous!

Kun kaksi parasta ystävääni Suomesta tulivat vierailulle Lilleen, he pääsivät heti ranskalaisuuden ytimeen eli mielenosoitukseen: viime lauantaina marssittiin tasa-arvoisen avioliittolain puolesta!

When two of my best friends from Finland came to visit Lille, they got to experience one of the corner stones of frenchness right away, that is, a demonstration: last Saturday we marched for marriage equality!

Hollanden sosialistihallitus on ajanut tasa-arvoista avioliittolakia, joka on parhaillaan parlamentin käsittelyssä. Debatti lain ympärillä on ollut kiihkeää. Pari viikkoa sitten Pariisissa järjestettiin lakia vastustava kansallinen mielenosoitus, joka onnistui mobilisoimaan jopa 300 000 ranskalaista (tosin poliisi ja mielenosoituksen järjestäjä kiistelevät luvusta). Tänään sunnuntaina pääkaupungin kadut valtaa puolestaan lain kannattajien mielenosoitus, jonne olin itsekin menossa ennen kuin flunssa pysäytti pienen suomalaisen. Tässä kuitenkin kuvia Lillessä järjestetystä mielenosoituksesta, joka ymmärtääkseni sai liikekannalle kolmisentuhatta kaupunkilaista.

The left wing government of Hollande has been moving forward with their gay marriage bill, which at the moment is being discussed at the parliament. The debate around the matter has been heated. A couple of weeks ago, a demonstration protesting against equality of rights managed to mobilize around 300 000 citizens in Paris (although the police and the organizers disagree on the number). This Sunday, it's the supporters of the bill who take to the streets of the capital, an event that I wanted to take part in myself until a flu stopped me. However, here are some photos from the demonstration in Lille last weekend. I understand that we were around 3000.

(c) Aino Hatakka

(c) Aino Hatakka

(c) Aino Hatakka

Lain vastustajien iskulauseena on ollut "un papa, une maman", eli "yksi isä, yksi äiti". Yllä olevan kuvan kylttiin on maalattu vasta-argumentti: "parempi äitipari kuin yksi paska isä". Vaikka Hollanden ajama laki koskeekin vain samaa sukupuolta olevien oikeutta mennä naimisiin, koskee se epäsuorasti myös adoptio-oikeutta, sillä kaksi ihmistä voi yhdessä adoptoida lapsen vain, jos he ovat naimisissa. Tämän vuoksi suuri osa keskustelusta onkin liittynyt adoptioon.

Those opposed to the law have taken up the slogan "un papa, une maman", "one dad, one mum". Pictured above, is a counter-argument: "better a pair of mums that one dad that's shit". Even though Hollande's bill is only about the right to marry, it indirectly opens the way to gay adoption, joint adoption being a right reserved to married couples. This is why most of the debate has been about adoption.

Entä miksi minä, suomalainen, halusin osallistua mielenosoitukseen, joka koskee Ranskan lainsäädäntöä? Ensinnäkin siksi, että kyseessä ovat homoseksuaalien ranskalaiskavereitteni oikeudet. Toiseksi siksi, että mitä useampi maa (ja etenkin mitä useampi Euroopan maa) hyväksyy samaa sukupuolta olevien parien avioliitot, sitä suurempi paine Suomellakin on siihen.

And why would I, a Finnish person, want to participate in a demonstration concerning the French legislation? Well first of all, it's about the rights of my homosexual French friends. Second of all, the more countries in the world (and especially in Europe) allow same-sex marriages, the more pressure there will be for Finland to do the same thing.

La musique française, partie 3

Perjantai-ilta flunssassa kotona. Syytän tästä Lilleä viime viikkoina vaivannutta jäätävän kylmää säätä: loskaa, jäätä ja lämpötiloja, jotka laskevat vähän väliä nollaan ja sen alle. Jouduin siis peruuttamaan kaikki viikonlopun sosiaaliset menoni sekä sunnuntain mielenosoitusmatkan Pariisiin.

Friday night in bed fighting a cold. I blame the icy weather that's been making life in Lille a living nightmare for the past couple of weeks: slush, ice and temperatures plunging to zero and under. So I had to cancel all my weekend's social events and my trip to this Sunday's demonstration in Paris.

Loskainen katu ja märät jalat. Snowy street and wet feet.

Tampereella asuessani vietin useinkin viikonloppuiltoja kotona, mutta nyt Lillessä ollessani olen tottunut siihen, että perjantai ja lauantai tarkoittavat ulos tai vähintään naapuriin lähtemistä. Johtuuko tämä siitä, että ympärilläni olevat ranskalaiset ovat niin menevää sorttia vaiko siitä, että sinkkuna on enemmän syitä lähteä bailaamaan? No, joka tapauksessa harmittaa, että tänä viikonloppuna seuranani ovat vain The Big Bang Theoryn kakkoskauden jaksot. Niinpä ajattelin linkittää blogiin pari biisiä, joilla ranskalaiset pääsevät bilefiiliksiin. Omistettu kaikille niille onnekkaille, jotka eivät ole tänä viikonloppuna kipeitä. Kappaleet on valittu melko satunnaisesti ainoana kriteerinä se, että olen kuullut ne bileissä tai baarissa niin monta kertaa, että osaan laulaa ainakin muutaman sanan mukana.

When I lived in Tampere, I often spent evenings at home on the weekends but now in Lille I've gotten used to going out or at least next door on Friday and Saturday nights. Is this because the French people surrounding me are so sociable or because now that I'm single I have more reasons to go and party? Whatever the answer, the fact that this weekend my only company will be the second season of The Big Bang Theory really pisses me off. So I thought I would link to this blog a couple of songs which French people listen to when they're in the party mood. Dedicated to all of you who are lucky enough to be in good health this weekend. I picked the songs randomly, me having heard them in a party enough times to be able to sing along a little as my only criterion. 

Sexion d'Assaut: Wati by Night

Début de Soirée: Nuit de Folie

David Charvet: Jusqu'au bout

Bon week-end à tous et à toutes!

Meert

Paluu takaisin luennoille ja arkiseen aherrukseen on ollut hieman vaikeaa. Sosiaalinen elämäni on lomalla vietetyn hiljaiselon jälkeen saanut uutta potkua, eikä kahden parhaan lukioaikaisen ystäväni Lillen-vierailu ainakaan hillinnyt tahtia. Elokuvia, lasillisia, illallisia, bileitä, taidenäyttelyiden avajaisia... Tänään vietän koti-iltaa ensimmäistä kertaa viikkoon. Siksi siis hiljaiselo blogin puolella.

Going back to the classes and taking up my old routines has been hard. The volume of my social life has exploded after the peacefulness of the holidays, and receiving two of my dearest high school friends to Lille has by no means lowered the speed. Movies, dinners, parties, gallery openings... Today I'm spending the first evening at home for a week. Hence no blog posts until now.

(c) Aino Hatakka

(c) Aino Hatakka

Olin tietenkin erittäin ilahtunut rakkaiden ystävieni vierailusta. Vaikka ranskalaiset ystäväni ovatkin hurmaavia, ei mikään vedä vertoja sille, että pääsee viettämään aikaa sellaisten ihmisten kanssa, joiden kanssa on jakanut kaikki elämän ilot ja surut jo lähes vuosikymmenen ajan. Ystävyytemme alkoi aikanaan Mikkelissä Ramin konditorian kahvin ja leivosten äärellä ja jatkuu edelleen... kahvin ja leivosten äärellä Meertin teesalongissa.

I was of course delighted by my friends coming to visit. However charming my French friends are, nothing can compare to having the possibility to spend time with people you've shared all life's joys and woes with for almost a decade. Our friendship once started over coffee and pastries in "Ramin konditoria" in Mikkeli, and it still goes on... over coffee and pastries at the tea salon of Meert.

(c) Aino Hatakka

En ollut ennen käynyt Meertin konditorian kahvilapuolella, joten en ollut osannut pukeutua aivan paikan henkeen sopivasti. Onneksi meidät päästettiin sisään homssuisesta olemuksestani huolimatta (ystäväni olivat sentään tyylikkäitä, kuten aina). Palvelu oli ystävällistä ja salonki henkeäsalpaavan kaunis, joten annoimme anteeksi sen, että kaikki oli erittäin kallista. Jollainhan se kristallikruunujen kiillotus täytyy rahoittaa.

I had never been to the tea salon of the patisserie, so I wasn't really dressed up for it. Fortunately they let us in despite my worn out appearance (my friends were very stylish as always). The service was good and the beauty of the salon takes your breath away, so we decided to forgive how expensive everything was. After all, someone has to pay for the polishing the chandeliers.

Les Finlandais n'aiment pas le fromage

Halusin tuoda Ranskasta tuliaisiksi jotakin Nord-Pas-de-Calaisin alueen erikoisuutta. Päädyin maroilles-juustoon, jonka pakkasin hajutiiviissä muovirasiassa ruumaan menevään laukkuun. Juusto kesti hyvin kuljetuksen, ja Pertunmaalla saatiinkin pian nauttia tarte au maroillesin (erään Nordin alueen piirakan) läpitunkevasta tuoksusta.

I wanted to bring a specialty of the Nord-Pas-de-Calais region as a souvenir to my family. I ended up buying some maroilles cheese, which I put in to a smell proof box and into my checked baggage. The cheese survived the trip well and soon the village of Pertunmaa got to enjoy the magnificently strong smell of tarte au maroilles.

Tarte au maroilles on yksinkertaisesti ihanaa: lämmintä, pehmeää ja tukevan juustoista. Mutta mitä ruokapöydän ympärille kokoontuneet suomalaiset pitivät siitä? Sisareni sai jo pelkästä hajusta raivokohtauksen ja tiuskaisi, ettei hänen ole pakko syödä jotain, joka maistuu pahalta. Veljeni otti urhoollinen ilme kasvoillaan pienen nokareen piirakkaa ja söi sen sitten teatraalisin elkein tukahdutettejun oksennusrefleksien säestämänä. Isäni yritti livahtaa pöydästä vähin elkein. Ainoastaan äitini, joka ilmeisesti halusi näyttää hyvää esimerkkiä muille, söi mukisematta palasen - vaikkei kyllä ottanutkaan lisää. Mitä tästä opimme? -Älä tuo suomalaisille tuliaisiksi juustoa.

Tarte au maroilles is just lovely: it's warm and soft with a sturdy cheese flavour. But what did the Finnish people around the table have to say about it? My sister got upset just from the smell of it and announced that she didn't have to eat something that tasted bad. My brother put a brave expression on his face, took a small crumb of the pie and ate it gesturing theatrically, making small vomiting noises. My dad tried to sneak away from the table. Only my mother, who apparently wanted to set a good example for the others, ate a whole piece - but she didn't have seconds. I guess the lesson here is: cheese is not a good gift for Finnish people.

Bonne année 2013!

Tällä kertaa vuoden vaihtumista juhlittiin jännittävissä tunnelmissa kauniissa Puumalassa, kun raketti lensi päin. Onneksi pahemmilta vaurioilta vältyttiin ja kuten hymystä voi päätellä, vuosi 2013 alkoi iloisissa merkeissä. Onnellista Uutta Vuotta 2013 kaikille!

This time the New Year's Eve almost got too exciting in the beautiful village of Puumala when a firework almost hit us. Fortunately no one got hurt and as you can see from the picture, the year 2013 got to a merry start. Happy New Year 2013 everyone!

P.S. Uudenvuodentinani varjo näytti tältä. Näkeekö joku muukin siinä vihaisen soturin? Pitäisikö huolestua? Koittavatko Ranskaan kovat ajat vuonna 2013?

P.S. This is what the shadow of my New Year's tin looked like. (For those who've never heard of this tradition, I melt some tin over a heat and then threw it into a bucket of snow... The resulting shape is supposed to tell me something about the forthcoming year.) Do you see an angry warrior there? Should I be worried? The year 2013 doesn't look very peaceful for France!