Les Finlandais n'aiment pas le fromage

Halusin tuoda Ranskasta tuliaisiksi jotakin Nord-Pas-de-Calaisin alueen erikoisuutta. Päädyin maroilles-juustoon, jonka pakkasin hajutiiviissä muovirasiassa ruumaan menevään laukkuun. Juusto kesti hyvin kuljetuksen, ja Pertunmaalla saatiinkin pian nauttia tarte au maroillesin (erään Nordin alueen piirakan) läpitunkevasta tuoksusta.

I wanted to bring a specialty of the Nord-Pas-de-Calais region as a souvenir to my family. I ended up buying some maroilles cheese, which I put in to a smell proof box and into my checked baggage. The cheese survived the trip well and soon the village of Pertunmaa got to enjoy the magnificently strong smell of tarte au maroilles.

Tarte au maroilles on yksinkertaisesti ihanaa: lämmintä, pehmeää ja tukevan juustoista. Mutta mitä ruokapöydän ympärille kokoontuneet suomalaiset pitivät siitä? Sisareni sai jo pelkästä hajusta raivokohtauksen ja tiuskaisi, ettei hänen ole pakko syödä jotain, joka maistuu pahalta. Veljeni otti urhoollinen ilme kasvoillaan pienen nokareen piirakkaa ja söi sen sitten teatraalisin elkein tukahdutettejun oksennusrefleksien säestämänä. Isäni yritti livahtaa pöydästä vähin elkein. Ainoastaan äitini, joka ilmeisesti halusi näyttää hyvää esimerkkiä muille, söi mukisematta palasen - vaikkei kyllä ottanutkaan lisää. Mitä tästä opimme? -Älä tuo suomalaisille tuliaisiksi juustoa.

Tarte au maroilles is just lovely: it's warm and soft with a sturdy cheese flavour. But what did the Finnish people around the table have to say about it? My sister got upset just from the smell of it and announced that she didn't have to eat something that tasted bad. My brother put a brave expression on his face, took a small crumb of the pie and ate it gesturing theatrically, making small vomiting noises. My dad tried to sneak away from the table. Only my mother, who apparently wanted to set a good example for the others, ate a whole piece - but she didn't have seconds. I guess the lesson here is: cheese is not a good gift for Finnish people.